Iines (kuvassa vasen ylhäällä) on 12 vuotias ja porukan vanhin. Iines oli syntynyt taloon missä kissojen omistaja oli kuollut ja emokissa jäänyt ilman huolenpitoa. Onneksi kissat löytyivät ajoissa ja emo ja pennut pääsivät hoitoon. Iines tuli tutun kautta mulle vuoden ikäisenä. Iines on aina ollut todella arka, tämä kissa ei yleensä vieraiden aikaan näy ja muutenkin pysyttelee lähinnä vain omissa oloissaan. Rakastaa kyllä sylissä oloa kunhan vain ei tee mitään isompia äkkiliikkeitä. Ei mikään helpoin tapaus ensikissaksi. Toki mulla oli jo ennen Iinestä ollut kissa lapsena kotona, mutta Iines oli ensimmäinen ihan oma kissa. Vaikka Iines on arka, niin kummasti se kuitenkin viihtyy ulkona valjaissa. Oikeastaan näistä neljästä rohkein liikkumaan valjaissa ja helpoin ohjattava.
Cora (oikea ylhäällä) on 9 vuotta ja tuli mulle pentuna. Miehen tutulle oli syntynyt navettapentuja ja toisesta kissasta kun olin haaveillut niin sieltähän sitten tuli pentu otettua. Kissojen tarkka syntymäaika ei ollut tiedossa joten täyttä varmuutta ei ollut oliko pentu jo 12 viikkoa kun se mulle tuli. Pentu haisi aivan lehmänlannalle ja sitä sai pestä monta kertaa ennen kuin haju hälveni. Korvista löytyi myös korvapunkkeja joihin joutui hakemaan lääkityksen. Nuorena Cora pissaili lattialle, puri johtoja ja oli kova puremaan myös sormia kun halusi hellyyttä. Nämä mahdollisesti johtui liian aikaisesta vieroituksesta. Kantapään kautta sai oppia, että tähän taloon ei tule enää ikinä yhtään navettapentua vaikka ne miten söpöjä olisikin sekä pennut ovat varmasti vähintään 12 viikkoisia ennen luovutusta.
Nykyisin Cora on ihana sylikissa mikä hieman kyllä välillä intoutuu näykkimään mutta onneksi hellästi :D
Tykkää leikkiä paljon vaikka ikää jo onkin. Valjaissa ei niin kovin paljoa ole tykännyt liikkua, mutta nyt täällä maalla olen huomannut että liikkuu paljon reippaammin.
Inyë tai Iny vaan, (vasen alhaalla) on n. 3 vuotta ja mulla ollut marraskuusta 2017. Inyllä olisikin mielenkiintoinen tarina kerrottavana jos vain osaisi kertoa.
Alkujaan Iny oli mun veljen kissa ja pääsi elokuussa 2017 karkaamaan ulos. Itse tästä kuulin vasta parin viikon päästä. Aloitettiin siskon kanssa etsintä ja loukutus. Eihän se tulosta tuottanut ja kissa oli täysin kadonnut. Loukkuunkin saatiin vain siilejä mitkä meni kissanruokaa syömään.
Viimeisenä vietiin loukku miehen veljen pihaan mikä asui suht lähellä katoamispaikkaa. Sieltäkään ei tulosta tullut. No saatiin yksi hilleri loukkuun kyllä :D
Sitten oli pakko lopettaa loukutus kun mitään havaintoja kissasta ei ollut.
Marraskuun lopulla miehen veli soitti, että pihalla on tuntomerkkeihin sopiva kissa. Mentiin katsomaan ja kissa oli ulkovaraston ylisillä piilossa. Sieltä se sitten karkuun lähti ja sen verran näin, että joku harmaa raidallinen se oli. Äkkiä lähdettiin hakemaan loukkua lemmikkihoitolasta. Seuraavana iltana saatiin soitto, että kissa on loukussa ja äkkiä katsomaan mikä sähisevä peto sieltä löytyy. Ja sehän oli kehräävä Iny! Hirmuinen kehräys kuului vain loukusta ja kissa puski itseään kättä vasten. Ihan uskomatonta, miten melkein puolen vuoden jälkeen saatiin vielä kissa takaisin ja miten Iny osasi juuri siihen yhteen oikeaan pihaan tulla. Seuraavana päivänä käytiin ultrassa kun maha pömpötti niin paljon, mutta onneksi ei pentuja eikä FIP:in aiheuttamaa nestettä näkynyt. Tuhdin matokuurin jälkeen pömpötys hävisi.
Iny oli alkujaan Iines nimeltään, mutta koska mulla oli jo yksi Iines niin nimi vaihtui Inyksi. Iny on luonteeltaan "kaikki käy" kissa, niin mutkaton ja helppo luonne. Tulee toimeen kaikkien kanssa ja rakastaa kaikkia.
Haldir (oikealla alhaalla) porukan ainut poika. Haldirin emo päätyi Kiteelle kissojen löytökotiin viimeisillään tiineenä ja pennut onneksi syntyi sisälle. Haldir syntyi 1.10.2017 ja onkin porukan ainut mistä tiedän tarkan iän. Pentuja käytiin katsomassa niiden ollessa 7 viikkoisia ja sovittiin että joulun jälkeen yksi meille tulee.
Sitten tulikin tapaus Iny ja hetken jo mietin, että perunko pennun ottamisen. Sitten kuitenkin päädyin pennun ottamaan, koska Haldir oli sellainen kissa mistä olin vuosia haaveillut. Ja onneksi otin, koska Inystä ja Haldirista tuli parhaat kaverit.
Haldir on oikea hurmuripoika, joka saa kaikki pauloihinsa tuuhealla hännän huiskauksella. Helppo ja nopea oppimaan asioita, välillä tyttöjen mielestä liian raju leikkimään :D
Niin kauan kuin olen talosta haaveillut olen myös haaveillut kissatarhasta. Vaikka asuisin miten syrjässä maalla, niin kissat pysyy sisäkissoina koska kissat ei kuulu ulos kulkemaan oman onnensa nojassa sen enempää kuin muutkaan lemmikit.
Tietenkään sisäkissa ei tarkoita sitä, että kissa viettää elämänsä 24/7 sisällä, vaan kissalle on tarjottava liikuntaa valjaissa ja oleilua mahdollisuuden mukaan verkotetulla/lasitetulla parvekkeella tai terassilla tai jos vain tilaa on niin rakentaa ulkotarha.
Aikaisemmin kerrostalossa asuessa, meillä oli iso parveke mikä oli verkotettu ja kissat viihtyivät siellä keväästä syksyyn. Talvellakin jos ei pakkasta kovin montaa astetta ollut.
Tarhan paikka on ollut selvä jo ennen kuin muutettiin taloon eli takapihalle terassille/nurmikolle ja kulku olohuoneen ikkunasta. Jossain vaiheessa mietin kyllä myös makkarin ikkunasta kulkua, mutta ei ainakaan vielä sitä tule. Jossain vaiheessa tarhaan voisi tehdä kulun myös makkarista tai laajentaa jopa koko tarhaa sinne asti.
Terassille tulee kapeampi osa, 1m x 2,5m johon pääsee ikkunasta. Aloitettiin tämän rakentamisesta niin saatiin kissoille jo pieni paikka mihin pääsevät. Kovasti kissat ovat kaipailleetkin ulos kun ovat tottuneet parvekkeella oloon. Toki kissoja olen valjaissa käyttänyt ulkona, mutta eihän se sama asia ole kuin löhöillä parvekkeella katselemassa maailman menoa.
Tähän asti päästiin kunnes alkoi ukkonen jytisemään sen verran lähellä, että katsottiin paremmaksi siirtyä sisätiloihin. Pari tuntia sitten menikin ennen kuin pääsi jatkamaan.
Nurmikolle tuleva osa on 2m x 2,5 m ellei nyt sitten innostuta isompaa tekemään :D Sinne tulee ovi mistä pääsee itsekin menemään tarhaan.
Ruohikolle jo mallailin tiilien paikkaa, pitää vain kaivaa vähän tiilien alta ruohikkoa pois.
Tarhaan tulee myös oikea puun runko raavittavaksi sekä tietenkin tasoja missä pääsee kiipeilemään ja löhöilemään. Katolle verkon lisäksi tulee valokatetta, niin tykkää kissat sitten sateellakin ulkoilla. Viimeistään viikonloppuna pitäisi tarha olla kokonaan valmis :)
Iny nauttii auringonpaisteesta ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti