11.6.2019

Kissojen ulkotarha

Mulla on aina ollut kissoja ja tällä hetkellä löytyy neljä kappaletta. Kaikki kissat on maatiaiskissoja ja enemmän tai vähemmän pelastettuja tapauksia. Mun on pitänyt tehdä kissoista pientä esittelyä, mutta se on jäänyt joten korjataan tilanne nyt.


Iines (kuvassa vasen ylhäällä) on 12 vuotias ja porukan vanhin. Iines oli syntynyt taloon missä kissojen omistaja oli kuollut ja emokissa jäänyt ilman huolenpitoa. Onneksi kissat löytyivät ajoissa ja emo ja pennut pääsivät hoitoon. Iines tuli tutun kautta mulle vuoden ikäisenä. Iines on aina ollut todella arka, tämä kissa ei yleensä vieraiden aikaan näy ja muutenkin pysyttelee lähinnä vain omissa oloissaan. Rakastaa kyllä sylissä oloa kunhan vain ei tee mitään isompia äkkiliikkeitä. Ei mikään helpoin tapaus ensikissaksi. Toki mulla oli jo ennen Iinestä ollut kissa lapsena kotona, mutta Iines oli ensimmäinen ihan oma kissa. Vaikka Iines on arka, niin kummasti se kuitenkin viihtyy ulkona valjaissa. Oikeastaan näistä neljästä rohkein liikkumaan valjaissa ja helpoin ohjattava.

Cora (oikea ylhäällä) on 9 vuotta ja tuli mulle pentuna. Miehen tutulle oli syntynyt navettapentuja ja toisesta kissasta kun olin haaveillut niin sieltähän sitten tuli pentu otettua. Kissojen tarkka syntymäaika ei ollut tiedossa joten täyttä varmuutta ei ollut oliko pentu jo 12 viikkoa kun se mulle tuli. Pentu haisi aivan lehmänlannalle ja sitä sai pestä monta kertaa ennen kuin haju hälveni. Korvista löytyi myös korvapunkkeja joihin joutui hakemaan lääkityksen. Nuorena Cora pissaili lattialle, puri johtoja ja oli kova puremaan myös sormia kun halusi hellyyttä. Nämä mahdollisesti johtui liian aikaisesta vieroituksesta. Kantapään kautta sai oppia, että tähän taloon ei tule enää ikinä yhtään navettapentua vaikka ne miten söpöjä olisikin sekä pennut ovat varmasti vähintään 12 viikkoisia ennen luovutusta.
Nykyisin Cora on ihana sylikissa mikä hieman kyllä välillä intoutuu näykkimään mutta onneksi hellästi :D
Tykkää leikkiä paljon vaikka ikää jo onkin. Valjaissa ei niin kovin paljoa ole tykännyt liikkua, mutta nyt täällä maalla olen huomannut että liikkuu paljon reippaammin.

Inyë tai Iny vaan, (vasen alhaalla) on n. 3 vuotta ja mulla ollut marraskuusta 2017. Inyllä olisikin mielenkiintoinen tarina kerrottavana jos vain osaisi kertoa.
Alkujaan Iny oli mun veljen kissa ja pääsi elokuussa 2017 karkaamaan ulos. Itse tästä kuulin vasta parin viikon päästä. Aloitettiin siskon kanssa etsintä ja loukutus. Eihän se tulosta tuottanut ja kissa oli täysin kadonnut. Loukkuunkin saatiin vain siilejä mitkä meni kissanruokaa syömään.
Viimeisenä vietiin loukku miehen veljen pihaan mikä asui suht lähellä katoamispaikkaa. Sieltäkään ei tulosta tullut. No saatiin yksi hilleri loukkuun kyllä :D
Sitten oli pakko lopettaa loukutus kun mitään havaintoja kissasta ei ollut.
Marraskuun lopulla miehen veli soitti, että pihalla on tuntomerkkeihin sopiva kissa. Mentiin katsomaan ja kissa oli ulkovaraston ylisillä piilossa. Sieltä se sitten karkuun lähti ja sen verran näin, että joku harmaa raidallinen se oli. Äkkiä lähdettiin hakemaan loukkua lemmikkihoitolasta. Seuraavana iltana saatiin soitto, että kissa on loukussa ja äkkiä katsomaan mikä sähisevä peto sieltä löytyy. Ja sehän oli kehräävä Iny! Hirmuinen kehräys kuului vain loukusta ja kissa puski itseään kättä vasten. Ihan uskomatonta, miten melkein puolen vuoden jälkeen saatiin vielä kissa takaisin ja miten Iny osasi juuri siihen yhteen oikeaan pihaan tulla. Seuraavana päivänä käytiin ultrassa kun maha pömpötti niin paljon, mutta onneksi ei pentuja eikä FIP:in aiheuttamaa nestettä näkynyt. Tuhdin matokuurin jälkeen pömpötys hävisi.
Iny oli alkujaan Iines nimeltään, mutta koska mulla oli jo yksi Iines niin nimi vaihtui Inyksi. Iny on luonteeltaan "kaikki käy" kissa, niin mutkaton ja helppo luonne. Tulee toimeen kaikkien kanssa ja rakastaa kaikkia.

Haldir (oikealla alhaalla) porukan ainut poika. Haldirin emo päätyi Kiteelle kissojen löytökotiin viimeisillään tiineenä ja pennut onneksi syntyi sisälle. Haldir syntyi 1.10.2017 ja onkin porukan ainut mistä tiedän tarkan iän. Pentuja käytiin katsomassa niiden ollessa 7 viikkoisia ja sovittiin että joulun jälkeen yksi meille tulee.
Sitten tulikin tapaus Iny ja hetken jo mietin, että perunko pennun ottamisen. Sitten kuitenkin päädyin pennun ottamaan, koska Haldir oli sellainen kissa mistä olin vuosia haaveillut. Ja onneksi otin, koska Inystä ja Haldirista tuli parhaat kaverit.
Haldir on oikea hurmuripoika, joka saa kaikki pauloihinsa tuuhealla hännän huiskauksella. Helppo ja nopea oppimaan asioita, välillä tyttöjen mielestä liian raju leikkimään :D




Niin kauan kuin olen talosta haaveillut olen myös haaveillut kissatarhasta. Vaikka asuisin miten syrjässä maalla, niin kissat pysyy sisäkissoina koska kissat ei kuulu ulos kulkemaan oman onnensa nojassa sen enempää kuin muutkaan lemmikit.
Tietenkään sisäkissa ei tarkoita sitä, että kissa viettää elämänsä 24/7 sisällä, vaan kissalle on tarjottava liikuntaa valjaissa ja oleilua mahdollisuuden mukaan verkotetulla/lasitetulla parvekkeella tai terassilla tai jos vain tilaa on niin rakentaa ulkotarha.
Aikaisemmin kerrostalossa asuessa, meillä oli iso parveke mikä oli verkotettu ja kissat viihtyivät siellä keväästä syksyyn. Talvellakin jos ei pakkasta kovin montaa astetta ollut.

Tarhan paikka on ollut selvä jo ennen kuin muutettiin taloon eli takapihalle terassille/nurmikolle ja kulku olohuoneen ikkunasta. Jossain vaiheessa mietin kyllä myös makkarin ikkunasta kulkua, mutta ei ainakaan vielä sitä tule. Jossain vaiheessa tarhaan voisi tehdä kulun myös makkarista tai laajentaa jopa koko tarhaa sinne asti.


Terassille tulee kapeampi osa, 1m x 2,5m johon pääsee ikkunasta. Aloitettiin tämän rakentamisesta niin saatiin kissoille jo pieni paikka mihin pääsevät. Kovasti kissat ovat kaipailleetkin ulos kun ovat tottuneet parvekkeella oloon. Toki kissoja olen valjaissa käyttänyt ulkona, mutta eihän se sama asia ole kuin löhöillä parvekkeella katselemassa maailman menoa.

Tähän asti päästiin kunnes alkoi ukkonen jytisemään sen verran lähellä, että katsottiin paremmaksi siirtyä sisätiloihin. Pari tuntia sitten menikin ennen kuin pääsi jatkamaan.


Nyt tarhassa on tilapäinen katto ja seinä vasemmalla puolella. Sittenpä pääsikin avaamaan ikkunaa ja vapauttamaan kissat.








Nurmikolle tuleva osa on 2m x 2,5 m ellei nyt sitten innostuta isompaa tekemään :D Sinne tulee ovi mistä pääsee itsekin menemään tarhaan.
Ruohikolle jo mallailin tiilien paikkaa, pitää vain kaivaa vähän tiilien alta ruohikkoa pois.

Tarhaan tulee myös oikea puun runko raavittavaksi sekä tietenkin tasoja missä pääsee kiipeilemään ja löhöilemään. Katolle verkon lisäksi tulee valokatetta, niin tykkää kissat sitten sateellakin ulkoilla. Viimeistään viikonloppuna pitäisi tarha olla kokonaan valmis :)



Iny nauttii auringonpaisteesta ♥

10.6.2019

Kesä koitti

Niin se kesä vaan koitti vaikka toukokuu olikin melkoisen viileää ja sateista. Nyt sentään jo pari päivää on saanut nauttia kunnon lämmöstä. Ja itikoista.
Melkein kuukausi ollaan nyt tässä asuttu. Kuukausi sitten oli vielä melkoisen harmaata ja paljoa ei vielä kukkia kasvanut mutta nyt sitten onkin jo ihan eri meininki. Ihana huomata joka päivä uusia kukkia putkahtaneen esille. Täällä kasvaa ihan hurja määrä eri kukkia, yksi kun lopettaa kukintansa niin seuraava aloittaa.  Pari kertaa on jo ruohonkin saanut leikata, kasvaa kyllä sellainen viidakko alle viikossa :D Mutta saapahan ainakin kasvimaalle katetta ja itselle liikuntaa.

Syreeneitä löytyy tontin joka nurkasta ja näiden tuoksu on niin mahtava ♥





Kissat on päässyt ulos valjaissa ja pian niillä on myös oma ulkotarha mihin pääsee kulkemaan ikkunasta.  


Pari lumipallopensasta löytyy myös. Nämä on ihania, lapsuuden kodissa oli tämmöinen ihan hurjan iso pensas. 




 


Kasvihuone on täyttynyt kasveista. Nuo mun kasvattamat tomaatit kun on vielä sen verran pieniä, niin kävin läheiseltä puutarhalta yhden runkotomaatin ja yhden kirsikkatomaatin. Samalla otin myös yhden huonekurkun ja kaksi kesäkurpitsaa. Kurpitsat pääsi kasvihuoneen takana olevaan lavaan.
Sitten jo ajattelin että en osta enempää taimia mutta seuraavana päivä paikallisesta rautakaupasta lähti matkaan avomaankurkku ja basilika :D
Toki myös ne mun kasvattamat tomaatit, kurkut, paprika ja vesimelonit pääsi kasvariin. Ajattelin ettei näistä varmaan mitään tule, ovat nimittäin sen verran ruipelon näköisiä noihin ostettuihin verrattuna, mutta niin vaan mun kahdessa kurkussa on jo kukkia ja näissä ostetuissa ei. Ehkäpä niistä vielä ihan satoa saakin :)
Jotain varjoa tuohon pitäisi saada, aurinko pääsee porottamaan suoraan kasveihin sekä tuolla meinaa olla ihan liian kuuma vaikka ovi ja ikkuna on auki koko päivän.






Paprikakin aloittaa kukintaa

 En olisi uskonut, että ostan kirpparilta tammen. Tai ylipäätään mitään ulkokasveja.
Lauantaina kävin kirpparikierroksen tekemässä ja kasveja löytyi monesta eri pöydästä. Tammen olen meinannut ostaa ihan muutenkin, niin kiva että se tuli tuolla nyt vastaan. Hieman siinä on kuivahtaneita lehtiä, mutta toivottavasti se siitä vielä lähtee kasvamaan. Täällä Joensuun korkeudella tammi on vähän harvinaisempi puu, ilmeisesti talvien takia. Pitää varmaan talveksi tämä jotenkin suojata ja pupuilta myös.
Lisäksi löysin kalliokielon. Tavallisia kieloja täällä kasvaa paljon, joten katsotaan viihtyykö tämäkin.
Pikkutalviota on aika iso puska, se ilmeisesti lähtee leviämään reippaasti. Laitoin sen nyt alkuun kukkapenkkiin, mutta sen voisi varmaan siirtää johonkin tuonne pensaiden alle, siellä se ainakin mahtuisi leviämään ihan vapaasti.
Ja sitten ostin vielä villiviiniköynnöksen. Tämä vahingossa jakautui kahteen osaan ja toisen laitoin lipputangon luo jos se vaikka lähtisi kasvamaan sitä pitkin ja toisen takapihan terassin viereen johon voisi tehdä kehikon.


Tarttui  mukaan pari huonekasviakin, saniainen ja rönsylilja. Tosin rönsylinjan luulin olevan hopealilja kun lapussa luki niin, mutta kotona vasta googletellessa tajusin ettei mitään hopealiljaa ole edes olemassa. No ainakin kissat tykkäsi, niin kuin kuvasta näkyy... Onneksi ei ole myrkyllinen.
Saniaiset on ihania, toivottavasti tämä kasvaa oikein isoksi.
Saniaisen hoito-ohjetta googletellessa tuli vastaan huvittava artikkeli "Saniainen on suomalaisten inhoama huonekasvi"
Mitä ihmettä? :D Mie oon ilmeisesti jotenkin vinksahtanut, kun kaikki nuo luetellut inhokit löytyy multa eikä ne mun mielestä mitään inhottavia ole. Sitten taas suosikkina oleva kaktus on mun inhokki mitä en nyt niin välttämättä itselleni halua.

Mikä on sun inhokki ja suosikki huonekasvi?


27.5.2019

Uusi kukkapenkki

Tein ihka ensimmäisen kukkapenkin ever!
Ei se varmaan ihan oikeaoppinen ole, mutta tästä oli nyt hyvä aloittaa ja suuntahan on vain ylöspäin :D
 Lähtötilanne oli nurmikolla näkyvä pieni kivi ja iso kumpare sen ympärillä. Kuvasta tuo kumpareen koko ei ihan tule selväksi.
Tarkoitus oli ensin vain ottaa kiveä näkyviin, mutta sitten päätin, että haluan siihen kokeilla myös kukkapenkin tekoa. Joten lapiolla kaivoin ympäriltä reilummin nurmikkoa pois.



Kaivoin maata vielä reilusti pois ja sen jälkeen laitoin kuopaan uutta multaa.


 Eilen kävin ostamassa tähän perennoja. K-Raudassa oli kyllä nimet näkyvillä, mutta kun pääsin kotiin, niin enhän minä enää muistanut mitä nämä oli nimeltään :D
Itselle muistutukseksi: Ota nimikyltistä kuva uusia kasveja ostaessa...
Yritin sitten netistä näitä etsiä ja päädyin nyt siihen, että keltainen on japaninhanhikki, tummalehtinen joku keijunkukka ja violetti karpaattienkello. En kyllä ihan päätäni pantiksi laita oikeellisuudesta.





Penkki näytti niin tyhjälle näiden jälkeen, että siirsin viereisestä kukkapenkistä lisää taimia kasvamaan. Noista tunnistan sammalleimun, muista ei mitään hajua. Pitäisiköhän tässä opetella kukkien tunnistusta vähän paremmaksi :D Luonnonkasveista kyllä tunnistan ison osan, mutta nämä puutarhassa kasvavat on paljon vieraampia.


Nyt sitten olisi vielä tarkoitus kärrätä kiviä tuohon ympärille, niin on sitten samaa näköä kuin viereisellä vanhalla penkillä.


Muutakin puuhaa ulkona on ollut ihan riittämin. Eilen laitettiin kasvamaan ensimmäiset perunat ja sipulit.
Ostettiin yhteensä 5kiloa perunaa, puolet Timo varhaisperunaa ja puolet keskimyöhäistä Nicolaa. Eilen laitettiin maahan Timo, Nicolalle ilmeisesti pitää olla vielä lämpimämmät kelit.
Mietin tuossa, että kerkiäisiköhän tässä vielä idättämään lisää perunoita, ei tuosta  2,5 kilosta nimittäin tullut kuin kaksi lyhyttä riviä Ja siis koko perunamaan alahan olisi reilu 1000m².
Ei nyt sentään koko alalle mutta jos nyt vaikka vielä pari riviä lisää tekisi. 



Kasvihuoneeseen hommasin kasvusäkit jo valmiiksi odottamaan taimia. En ole taimia vielä uskaltanut siirtää ulos kun niin kylmää sadesäätä ollut, varsinkin yöt melkoisen kylmiä.
Mun taimista näyttää kurkut tällä hetkellä parhaimmilta. Tomaatit laitoin varmaan liian myöhään kasvamaan, ne on vieläkin niin pieniä että pitää niiden tilalle ostaa varmaan ihan uudet taimet. Kesäkurpitsoille kävi huonosti, kissat puri kaikki kolme taimea poikki :D Joten pitää käydä ostamassa uudet taimet kesäkurpitsaakin.


Aitakin alkaa olemaan aika hyvällä mallilla, jäljellä olisi jotain 80metrin luokkaa. Mielenkiintoista tämä aidan pystytys näin kivikkoiseen maahan. Joutuu vähän tolpan paikkaa hakemaan kun tuntuu, että jokaisella rautakangen iskulla on aina ensimmäisenä kivi vastassa.  Aitaa tulee yhteensä reilu 300m ja aidattu ala on jotain 7500m² luokkaa. Ei pitäisi ainakaan koiralla olla valittamista :D



21.5.2019

Lundia tuli taloon




Miehen kanssa molemmat luetaan aika paljon joten kirjojakin jonkin verran löytyy sekä melkein aina kirpparilla/Kontissa käydessä joku uusi tarttuu mukaan.
Kirjahyllyt ei taida tällä hetkellä olla in, mutta itse tykkään kirjahyllyistä ja siitä, että kirjat saa olla esillä eikä missään laatikossa piilossa mistä niitä pitäisi kaivaa siinä vaiheessa kun haluaa lukea.
Mulla on iso ja vanha Iskun kirjahylly ollut lapsesta asti ja kulkenut mukana kun omilleni lähdin asumaan. Nyt päätin, että joku erilainen hylly olisi kiva ja iso möhkäle sai mennä varastoon.

Mies sai töistä Lundia hyllyn mikä oli menossa roskiin. Yläkerran aulassa on sopiva paikka kirjahyllylle, mutta tämä on aika matala tila sekä katto on lisäksi vino joten Lundiahan ei olisi kokonaisena siihen mahtunut.
Lundia sai sitten lyhennysoperaation. Vähän kyllä mietin raaskiiko tätä pätkäistä, mutta pääsipähän nyt käyttöön, ei tämä oikein mihinkään kokonaisena olisi mahtunut. Parempi käytössä kuin varastossa tai kaatopaikalla.

Kasattuna
Sitten pääsikin raahaamaan kirjalaatikoita alakerrasta ja järjestämään hyllyä.


Sehän näyttää ihan siltä kuin olisi tehty siihen :D


Nyt aula on melkoisen mäntyvoittoinen, jotain pientä remppaa tälle pitää keksiä.
Vanhat puulattiat on ihania ja tämä on nyt ainut paikka missä lattia on näkyvissä. Muualle on laitettu muovimatto päälle, joskus tulevaisuudessa olisi tarkoitus kurkata alle ja katsoa missä kunnossa laudat on ja voisiko ne ottaa esille. Jos laudat on niin huonossa kunnossa, että niitä ei pysty kunnostamaan niin sitten pitää miettiä tehdäänkö uudet lautalattiat vai päädytäänkö johonkin muuhun materiaaliin.
Mutta tämä aulan lattia olisi suunnitelmissa maalata jollain kivalla värillä.

Myös portaat olisi ihana saada jonkun muun kuin männyn väriseksi. Muutenkin lakkapinta on kulunut, joten maali tekisi hyvää.


Ylin porras on joskus maalattu vihreällä, joten ainakin yksi vaihtoehto olisi jo tässä portaiden väriksi. 
Onkohan tässä mahdollisesti joskus ollut tuon väriset portaat? En tiedä onko nykyiset portaat alkuperäiset vai rakennettu uusiksi jossain vaiheessa. Elintasosiiven tultua -70 luvulla on kyllä mahdollista, että portaat on pitänyt rakentaa eri kohtaan koska etuovikin on siirtynyt ja koko alakerran eteinen muuttunut.

Remppajuttuja tuskin tässä kesän aikana tulee tehtyä, ulkona riittää tällä hetkellä ihan tarpeeksi tekemistä. Talvella sitten on hyvä aika keskittyä sisäjuttuihin mutta hyvähän se on jo vähän valmiiksi suunnitella ja miettiä vaihtoehtoja :)


17.5.2019

Terveisiä maalta

Tarkoitus oli tehdä postausta heti muuton jälkeen, mutta niin se vain melkein viikko on vierähtänyt ja en paljoa ole koneella kerennyt istumaan saati blogia kirjoittamaan.

Mutta tosiaan, täällä sitä nyt ollaan, ihan omassa kodissa ♥ Ja olen tykästynyt paikkaan jo kovasti. Tämä on tuntunut kodilta heti alusta alkaen, kertaakaan ei ole tullut sellaista tunnetta että majailisi jonkun toisen nurkissa.



11.5 oli muuttopäivä. Päivä alkoi jo seitsemältä aamulla kun aloin pakkailemaan viimeisiä tavaroita. Ysin kieppeillä tuli mies ja  veljensä muuttoauton kanssa. Auto olikin vähän isompi kuin odotin, mutta saatiinkin sitten kahdella reissulla suurinosa tavaroista vietyä.
Ja tavaraahan riitti. Siis olen aina kuvitellut, että ei mulla ole paljon tavaraa, mutta näköjään sitä vaan kummasti riittää kun purkaa kaikki kaapit ja varaston. Enpähän minä ole muuttanutkaan 11 vuoteen, että hyvin on ollut aikaa hamstrata tavaraa :D
Pari tuntia meni, että saatiin eka autollinen täyteen. Siskon ja siskontytön kanssa otettiin pienempään autoon kissat ja joitain tavaroita ja lähdettiin taloa päin.
Talolla laitoin kissat yläkerran huoneeseen ettei ne pääse vahingossa livahtamaan pihalle ulko-ovesta. Kissoista on muuttanut aikaisemmin vanhin ja toiseksi nuorin. Mutta yllättäen kaikkein rohkein oli Cora joka on asunut pennusta asti mun luona eikä ikinä ole muuttanut. Muut kissat meni piiloon hyllyn taakse eikä niitä sitten paljoa näkynytkään pariin tuntiin. Cora vain jäi istumaan oven taakse ja ihmettelemään että mikäs juttu tämä nyt on :D




Aika hyvin sain jo keittiötavaroista paikalleen ja olin jo hetken, että jes nämähän mahtui hyvin ja kaupunkiinhan ei enää paljoa tavaraa jäänyt. No toinen kuorma tuli ja pääsi pieni huokaus :D Joo'o, ei kun uudestaan purkamaan kuormaa. Onneksi näistä toisen kuorman tavaroista paljon oli sellaisia, mitkä meni suoraan varastoon.


Joskus ilta kahdeksan kieppeillä lähdettiin viemään pakettiauto pois ja siivoamaan vanhaa asuntoa ja hakemaan vielä viimeisiä tavaroita. Takaisin talolla oltiin lähempänä puolta yötä.
Sitten pääsi kissatkin tutustumaan koko asuntoon. Onneksi tuossa välissä kissat oli jo vähän rohkaistuneet ja uskaltautuivat tulemaan alakertaan tutkimaan. Paljoa tuossa ei enää jaksanut tehdä, eikä pitkään tarvinnut unta odotella.

Cora katselee portailla

Miehellä oli  maanantai ja tiistai vapaat ja ne meni lähinnä taloon tutustuessa, järjestelemällä tavaroita ja pihaa haravoidessa.

Häntä on raukalta jäänyt jonnekin
 Piha ei ole vielä aidattu, joten silloin kun itse olen keskittynyt ulkona tekemään jotain hommaa on Javi saanut olla narussa kiinni. Javi ei ole tottunut olemaan ulkona sidottuna kiinni kun ihmiset puuhailee omiaan. Itse kun häviää näköpiiristä ja Javi ei pääse perään niin siinä vaiheessa alkaa protestiksi hirveä vinkuminen mikä muistuttaa lähinnä kuin sikaa tapettaisiin. Saa nähdä onko kohta eläinsuojelu ovella kun joku ilmoittaa että koiraa rääkätään :D
No ehkä se tästä vielä helpottuu kunhan saadaan aita tehtyä, eikä tarvitse enää narussa pitää.
Väsynyt Javi
Tiistaina testattiin nuotiopaikka, hyviä makkaroita tuli :D Taustalla näkyvä puuläjä pitää josain vaiheessa siivota ja tehdä pressun alle kunnollinen puupino.
Javille oli pakko hakea heti maanantaina punkkipanta, täällä on nimittäin aivan tajuttomasti punkkeja. Olen kyllä kulkenut vaikka millaisessa pusikossa, mutta ei tämmöistä määrää ole vielä vastaan tullut. Ei tarvitse kuin mennä tuohon metsän laitaan hetkeksi niin vähintään on yksi kävelemässä vaatteissa.
Coran kanssa kävelin rappusilta ulkosaunalle päin olevaa polkua, olisko jotain 20 metriä matkaa niin jo oli kissan jaloissa kaksi kävelemässä. Onneksi valkoinen karva niin näki heti. Yök, niin ällöttäviä otuksia :/






 Keskiviikkona pitikin sitten aloittaa jo töiden tekoa. Työhuone on vielä aika kesken mutta tärkeimmät jutut paikallaan sentään. Työpöytä kyllä pitää vielä siirtää ikkunaseinälle oikeaan reunaan. Nyt valo tulee oikeasta reunasta, jolloin maalatessa tulee varjo työn päälle. Sekä mun työlamppu ei yllä vasemmalle puolelle kunnolla.
Ihanat keltakukalliset retroverhot löysin viimeksi kirpparilla käydessä, niitä ei ole kuin yksi mutta yläkerran ikkunat on sen verran kapeat ettei tuohon toista tarvitsekaan.



Meille tuli myös pieni sohvaongelma. Tämä iso kulmasohva oli tarkoitus mennä yläkertaan elokuvahuoneeseen, mutta eihän tuo mahdu kulkemaan portaista lähellekään. Nyt sitten joutuu ostamaan yläkertaan uuden sohvan ja en tiedä mitä alakertaan tulee. Tarkoitus oli, että alas olisin ostanut uuden, jonkun pienen ja kevyen sohvan. Alakertaan ei ole tulossa telkkaria ollenkaan joten sinne ei mitään löhösohvaa tarvita. Pitää nyt sitten katsoa mitä tuolle tekee, jääkö se tuohon vai lähteekö jonnekin muualle.

Kontista löydetyt ihanat vihreät verhot pääsi olohuoneeseen
Viikonloppuna olisi tarkoitus saada aloitettua aidan pystytystä. Talon entiseltä omistajalta ostettu lammasverkko riittää suurimmaksi osaksi, jotain 50m luokkaa joutuu vielä ostaamaan. Huomenna aamulla lähdetään kaupunkiin ostamaan kaikenlaista mitä tässä tulee tarvitsemaan, moottorisahasta lähtien. Samalla käydään purkamassa entisen asunnon parvekkeelta kissaverkko pois. Työntäyteinen viikonloppu siis luvassa.

Kivaa perjantaita ja viikonloppua ♥